Perjantai aamu valkeni ja heräsimme Vilman kanssa hyvin aikaiseen. Aikaero ja tottumukset sai meidät heräämään, eikä herätyksemme ollut edes ehtinyt ajatellakkaan mitään soimisesta. Nousimme reippaina ylös ja minä painuin pesulle. Suihkun raikkaana ja paremmin heränneenä lähdimme aamupalalle, joka oli täysin samanlainen kuin viimeksikin. Olin hämmästynyt siitä kuinka vähän mikään oli muuttunut, vaikka viime visiitistämme oli yli neljä vuotta.

Perjantain suunnitelmiimme kuului London Zoo, jonne suunnistimmekin heti aamusta. Eläintarha aukesi yhdeksältä ja silloinhan me olimme jo Vilman kanssa siellä. Pidimme tiukkaa aikataulua, sillä viimeksi kun olimme London Zoossa, jäimme katselemaan tiikerin pentuja ja koko päivä hurahti pelkkään eläintarhaan, Tällä kertaa selvisimme kohtuullisessa ajassa, vaikkakin alkuperäinen aikataulumme ei taaskaan riittänyt.
Ulkona oli todella lämmin ilma ja olo oli kuin missäkin etelässä. T-paidassa sai kävellä ja jäätelöäkin kävimme ostamassa. Bakerstreetin vieressä oleva Regents Park on todella kaunis myös syksyllä, etenkin kun syksyn merkit olivat vielä kovin vähäisiä. Oli ilo kävellä puiston läpi hotellille ja kerätä voimaa auringosta ja lämmöstä, joka Suomen oli jo hylännyt.








Kyllähän jokaisella matkalla pitää rahaakin saada poltettua ja Lontoossa siihen paras paikka on Primark. Tämä oli taas minulle uusia kokoemuksia, sillä shoppailu ei kuulunut viime kertaisen matkamme ohjelmaan. Oxford street oli aivan liian täynnä ihmisiä minun makuuni. En voi sietää suuria väkijoukkoja, töniviä ihmisiä ja meteliä. Kuitenkin tämäkin oli kokemus, eikä ihmisjoukko häirinnyt niin paljoa, sillä palasin Oxford streetille myöhemminkin tällä matkalla.
Primark oli tapaus itsessään. Liikaa vaihtoehtoja, ihmisiä ja liian vähän tilaa. Jos olette katsoneet miltä black friday näyttää yhdysvalloissa, tältä Primark näytti. Ihmiset pyörivät jättimäisten ostostensa kanssa ja napsivat mukaansa kaiken mikä vain tarttui. Tiputimme paidan koristamme ja olin menossa nostamaan sitä, niin joku oli jo vienyt sen. Niin hätäisiä ihmiset olivat. Eikä hinnat edes olleet niin huomattavasti pienempiä kuin muualla. Siis kyllä ne olivat halvempia, mutta eivät niin paljoa, että olisin ymmärtänyt sen hysterian mikä kaupassa vallitsi.




Ostokset tehtyämme lähdimme hotellille vaihtamaan vaatteita. En matka päivityksissä esittele suuremmin ostoksiani, vaan teen erikseen London haul tekstin, jossa keskitytään sitten pelkästään kaikkeen mitä tarttui mukaani. Tahdon pitää matka kertomukseni, lojaaleina vain matkalle. Ostokset voi esitellä erikseenkin.





Tosiaan pikainen vaatteiden vaihto ja kohti Picadilly Circusta. Kuten edellisessä päivityksessä mainitsin, olimme ostaneet liput teatteriin. Esityksenä oli Les Miserables, joka on kaunis näytelmä ja jonka olin jo pitkään tahtonut nähdä. Elokuva versio on yksi lemppareistani ja odotukseni olivat suuret teatteri versiota kohtaan.
Olimme hieman myöhässä omasta aikataulustamme, mutta ajoissa esityksessä. Paikkamme eivät olleet hääppöiset, mutta näimme kuitenkin aivan hyvin. Suomeen verrattuna minun on pakko kehua äänentoistoa. Kävimme pari viikkoa sitten Vilman kanssa katsomassa Myrskyluodon Maijan, Helsingin kaupunginteatterissa ja jopa siellä en aina meinannut kuulla, mitä laulujen sanat olivat. Lontoossa tätä ongelmaa ei ollut. Laulajien äänet olivat mahtavat ja englannin kieltä ymmärsi oikein hyvin. Nautin esityksestä täysin siemauksin ja ihastelin niin laulajien vahvoja ääniä, kuin lavastuksen uskomattomatonta visuaalisuutta. Lavasteet olivat isoja ja todella nerokkaita. Etenkin barrikaadi ja viemäri olivat aidon näköisiä ja barrikaadin mekaaninen ympäri pyörähtäminen jätti minut sanattomaksi. Samat lavasteet jotka olivat olleet pystyssä rappusina ja rakennus telineinä sun muina, pyörähtivät ympäri ja yhdistyivät isoksi barrikaadiksi, jossa näytelmän näyttävä taistelu käytiin.
Toinen josta haluan vielä mainita, oli vaihdot. Näyttelijät, lavasteet, avustajat ja valomies toimivat niin hyvin yhteen, ettei vaihtoja edes huomannut.


Esityksen jälkeen lähdimme metrolla takaisin Bakerstreetille. Ostimme matkan varrelta pirtelöt ja juotuani sen ja ylistettyäni kuinka se oli paras pirtelö, jonka olen koskaan juonut (totta), kävimme nukkumaan. Seuraavana aamuna olisi aikainen herätys.




Jatkuu..